Vaelteleva valaisin

Laastarin korvikkeena Eero Aarnion Swan valaisin on erittäin toimiva. Kurja päivä, ja sateinenkin, onneksi Sokoksella olivat puolittaneet tämän hinnan. Sain siis "haavelistaltani" ruksituksi yhden ihanuuden kotiini.

 Valaisimen alkuperäinen sijoituspaikka suunnitelmieni mukaan oli tyttäreni työpöydällä, mutta tyttäreni ilmoittikin tykkäävänsä enemmän  Ikea-lampustaan.

Seuraavana sijoituspaikkana ajattelin ottaa Joutsenen omaan makuuhuoneeseeni, mutta valitettavasti jouduin toteamaan että siinä missä valaisin näytti linjakkaalta tyttären huoneessa, näytti sen makuuhuoneessani silmiinpistävän erityyliseltä muuhun sisustukseen verrattuna.

Musta Joutsen jatkoi matkaansa olohuoneeseen. Olohuoneessa harmillisesti sähköpistokkeet rajaavat valaistuksen sijoittelua, mutta tv:n viereltä annettiin porolaumalle häätö ja Musta joutsen löysi paikkansa.

Nyt voin sohvalta käsin ihailla valaisimen kaunista kaarta:)

Vielä hetki

Koska tämäkin viikko tulee taas olemaan paikasta toiseen juoksemista, käytin tilaisuuden hyväksi ja pakenin totuutta maanantaiaamusta muutaman minuutin. Kylmä kevät on lykännyt uuden kodin parvekkeen käyttöä muuhun kuin pyykin kuivaukseen.

Tänään saatuani lapsen koulutielle istahdin rauhassa aamukahville nauttimaan lämpimästä aamusta.

Eilen tehtiin pikavisiitti Stockalle ja haettiin pari Design Letters'in kirjaita, nimittäin parit meidän mukeille; S ja I -lautaset.

Tasa-askelin

 

Joskus  perjantaisin jumittuu sohvalle, eikä jaksaisi nostaa pikkusormeakaan. Viikon aikana tavarat ovat kulkeutuneet mihin sattuu. Vielä aamulla on pursunut hyviä toimintasuunnitelmia siivouksesta ja sisustusprojekteista. Mutta raahustaessa kotiin perjantain työpäivän jälkeen energia riittää juuri ja juuri korjaamaan tyynyn asentoa selän takana ja kaukosäätimen paineluun.

Koskaan en kuitenkaan ole liian väsynyt raivaamaan näkymää sohvalta kohti makuuhuonetta.

Katosta roikkuva lumipallo on Vitan EOS valaisin. Lumipallolampun kepeys saa yhä hymyn huulille.

Äideille, jotka ostavat itse äitienpäivälahjansa:)

-  mun kylvämä äitienpäiväkukan siemen ei itänyt koulussa
-  muru, ei haittaa, sähän voit vaikka ostaa jonkun kukan
-  en mä kukkaa osta, ostan suklaata
- voithan sä ostaa jotain muuta
- ei mulla oo rahaa
- mikä hintaisen lahjan haluat ostaa mulle?
- ei se kuulu sulle!
- mutta kun laittaisin sun kortille rahaa:D

ja äideille, joiden herätyskellot soittavat ennen kuutta äitienpäiväaamuna ollakseen autokuskeina lapsilleen<3 Toivottavasti kisakahviossa on äitienpäiväkahvit keitettynä heti aamusta:)

Hienosäätöä

Vaikka uudessa kodissa saatiin kaikki paikoilleen ja kotoinen tunnelma samantien, on tässä ensimmäisten viikkojen aikana tullut ajatuksia mitä vielä pitäisi hienosäätää.

Lapsen huoneesta kannettiin vuodetuoli olohuoneeseen odottamaan sijoitusta. Alunperin ajatuksena oli että tuolilla olisi mukava istuskella lukemassa ja kavereiden yökyläillä, mutta arki osoitti että istuskelupaikkaa enemmän tarvitaan tilaa pirueteille:) Yövieraiden kanssa voi leiriytyä olohuoneen sohvalle. Nyt kalustus tosin on huoneessa melkoisen askeettinen. Onneksi matto oli vielä hankkimatta, sillä nyt matto tulee esille korostuneemmin.

Vuodetuolimme siis nököttää hiukan liian ahtaassa kolosessa olohuoneen nurkassa odottamassa kyytiä uudelleen sijoitukseen. Tuolin vieressä on ikuisuusprojektini; lattiavalaisin, jota ensin halusin pitkään ja joka ei vielä vuosien jälkeenkään ole oikein kotiutunut mihinkään.

Nuttura löysällä

Joskus satunnaisesti tulee löysättyä virkanutturaa, ja jätettyä hiukset auki. Melkein joka kerta palaan ajatukseen että lyhyemmilläkin pärjäisi. Hetkellisesti hiukset pysyvät nätisti kiharalla, mutta yhtä nopeasti kuin kotiovi sulkeutuu, kiharat lässähtävät vaikka olisin lisäillyt minkälaiset muotoiluaineet ja lakat.

Yhtään vähättelemättä myös kahden pitkähiuksisen kotona olevaa irtohiusongelmaa:D Imuri ja tarraharja tuntuu parhailta ystäviltä kun jahdataan irtohiuksia vaatteista ja sohvatyynyistä.

Apua! Pitää siis jatkaa joko uusien hiusaineiden tai teräväsaksisen kampaajan etsintää:D

Lämpimiä, leppoisia kesäpäiviä odotellessa

Meidän parvekkeella on vielä hiukan kolea tunnelma, niin sisustuksen kuin säidenkin puolesta. Aamuaurinko lämmittää muutaman säteen verran, kunhan on aamuvirkku, toistaiseksi illan säteet eivät ole vielä meidän parvekkeelle asti yltäneet. Villasukat jalassa latkitaan kuumaa teetä.

Nyt vielä mennään vanhoilla tuoleilla ja jahkaillaan ostaako uudet tuolit vai odotellaanko ensin aurinkoisempia säitä.